Stortorget Växjössä

Syksyn 2022 aikana Växjön kunta tekee Stortorgetissa useita pieniä maanrakennustöitä, mukaan lukien sähkölinjojen ja suuren joulukuusen uuden vakaan jalan rakentaminen. Kalmarin läänin museoon kuuluva Museiarkeologi sydost seuraa työtä, hyödyntää löytöjä ja dokumentoi esiin tulleita vanhan kaupungin jälkiä. Aukiolla on muun muassa keskiaikaisen Växjön jäänteitä, mikä tekee alueesta erittäin jännittävän. Seuraa jännittävää työtä tarinakartassamme, joka sisältää interaktiivisia karttoja kuvilla, elokuvilla ja teksteillä.

Tarinakartta arkeologisesta tutkimuksesta Växjön Stortorgetissa (arcgis.com)

Växjön kaupunki kasvoi keskiajalla katedraalin keskuksena. Katedraalikeskuksessa tehtyjen arkeologisten tutkimusten ansiosta vanhan kaupungin itäosasta tiedetään nyt paljon. Paljon vähemmän tiedetään kaupungin länsiosasta, nykyisen Stortorgetin ympäristöstä. Tämä oli kaupunginosa, jossa kauppiaat ja käsityöläiset asuivat perheineen.

Stortorget on yksi harvoista paikoista Växjössä, jossa on edelleen suuria, yhtenäisiä kulttuurikerroksia maan alla säilyneestä vanhasta kaupungista. Siksi kaikki aukiolla tehtävät kaivaukset tehdään arkeologin avustuksella.

 

Heinäkuun 27. päivänä 1658 Växjön puinen kaupunki kapeine katuineen ja epäsäännöllisine asuinalueineen kärsi tuhoisasta tulipalosta. Kaupunki oli silloin todennäköisesti näyttänyt samalta keskiajalta lähtien. Tuskin kuukausi tulipalon jälkeen piirrettiin kartta, jossa oli täysin uusi asemakaava. Tämä kartta näyttää vanhan kaupungin rakennukset, mutta myös suunnitelman siitä, miltä uusi ruudukkomainen kaupunki, jossa on suoria katuja, näyttäisi. Vuodelta 1658 peräisin oleva asemakaava loi pohjan Växjön keskustan kaikelle jatkokehitykselle.

Vuoden 1658 kartalla voit nähdä, että nykyisen aukion paikalla kadun molemmilla puolilla oli tontteja, joissa oli rakennuksia. Kaupungin vanha aukio oli pieni ja koostui itse asiassa nykyisen Kronobergsgatanin eteläosan levennyksestä. Kartta näyttää myös uudet suorakaiteen muotoiset korttelit, jotka rakennettiin Stortorgetiin kaupunkipalon jälkeen nyt laajennetun kadun molemmille puolille.

Vähitellen kaupunki tarvitsi suuremman aukion ja Kronobergsgatanin eteläosassa olevaa pientä aukioaluetta laajennettiin vähitellen. Vuodelta 783 peräisin olevasta kaupunkikartasta näet, että he saivat hieman suuremman aukion (kartassa O-kirjain) ja että kaupungintalo oli uuden aukion eteläpuolella. Nykyisen Stortorgetin eteläosan sisällä sijaitsivat myös kuvernöörin toimistot ja vankila.

Vuonna 1799 kaupunki kärsi toisen tulipalon. Palon jälkeen aukiota laajennettiin kattamaan nykyisen Stortorgetin eteläosan. Viimeinen suuri kaupunkipalo tapahtui vuonna 1843. Sitten he päättivät olla rakentamatta rakennusta nykyisen aukion pohjoisosaan. Sen sijaan nykyinen avoin aukio luotiin siten, että kuvernöörin asuinpaikka sijoitettiin majesteettisesti aukion pohjoispuolelle.

Mutta aukion pinnan alla ovat jäännökset eri sukupolvista rakennuksista, jotka ovat olleet paikalla.