
Hautausmaat ja hautausmaat
Maakuntamuseon rakennusantikvariaatit osallistuvat kirkon kulttuuriperinnön ylläpitoon ja kunnostukseen...
Läs merKulttuuriympäristö - kulttuuriperintö - ovat sanoja, jotka sopivat hyvin saaristoon. Mutta se on kulttuuriperintö, joka katoaa nopeasti aineettomana.
Fyysisellä kulttuuriperinnöllä on kuitenkin suuria mahdollisuuksia säilyttää. Rakennuksia, satamia ja maatalousmaisemaa arvostavat monet ihmiset, jotka näkevät niistä huolellisen huolehtimisen arvon, sekä tunneperäisistä syistä että taloudellisen arvon vuoksi. Paremman tietopohjan luomiseksi alueellinen kulttuuriympäristönsuojelu eli lääninhallitus ja maakuntamuseo ovat tehneet kattavan saariston ympäristöiden inventoinnin. Inventoinnin tarkoituksena on ollut saada tarkempaa tietoa saarten vanhemmasta rakennuskannasta ja maatalousmaisemasta, jota puolestaan voidaan käyttää pohjana erilaisille kulttuurihistoriallisille pohdinnoille. Se sisältää päätökset asutuksen ja maatalousmaiseman suojelusta, taloudellisesta tuesta ja hoidosta. Aineistoa voidaan käyttää myös kehityshankkeissa, konsultoinnissa ja erilaisissa tiedotustoimissa ja se auttaa suunnittelemaan erityisesti saariston kulttuuriympäristöohjelmaa.
Kulttuurisen ympäristönsuojelun tärkein suojelukysymys saaristossa on, kuinka siellä asuvalle väestölle voidaan tarjota mahdollisuuksia työskennellä ja ansaita elantonsa ympäri vuoden. Visio on elävä saaristo, jossa on vakiintunut kulttuurimaisema ja huolella hoidetut vanhemmat rakennukset. Elämisellä tarkoitetaan sekä sitä, että saaristossa on mahdollista elää ja ansaita elantonsa, että myös sitä, että saaristoa voidaan käyttää virkistyskäyttöön. Yritysten ja rakennusten on siksi annettava kasvaa uusissa muodoissa olemassa olevien ehdoilla.
Rekisteri löytyy osoitteesta bebyggelseregistret.raa.se. Rekisterin kehittämisestä ja teknisestä hallinnoinnista vastaa Tukholman kansallismuseo ja Kalmarin maakuntamuseo saaristoluettelon kulttuurihistoriallisesta sisällöstä. Rekisteri on toiminut vuodesta 1998 ja sitä täydennetään jatkuvasti tiedoilla rakennuksista eri puolilta Suomea. Seuraavat saaret ovat nyt saatavilla rakennusrekisterissä:
Västervikin kunta: Björkholmen, Ekö, Flatholmen, Gärdsholmen, Hersö, Horsö, Idö, Järsö, Koholmen, Lilla Rätö, Lilla Järö, Ljusterö, Loftahammars-Hultö, Långö, Långö (Lilla Rätö 1: Marös (Vä, 2), Låstrum) Norra Långholmen, Nävelsö, Skälö, Spårö, Stora Järö, Stora Kalvö, Stora Rätö, Stora Trollholmen, Sundsholmen, Tallholmen, Torrö (vid Hasselö), Torrö (vid Malmö), Vidö, Vinokalv, Västrums-Hultö, Värmansö, Värs , Örnholmen
Oskarshamnin kunta: Boskär, Hamnö, Hunö, Marsö, Skavdö, Stora Bergö, Strupö, Upplångö, Vinö, Älö, Ävrö, Örö
Mönsteråsin kunta: Björnö, Dämman, Gårö, Herrholmen, Lövö, Oknö, Vallö.
Inventointi toteutettiin vuosina 1996-2003, aluksi lääninhallituksen alaisuudessa ja sitten Kalmarin maakuntamuseon toimesta, mutta lääninhallituksen rahoituksella.
Västervikin museo osallistui Västervikin saariston osien inventointiin. Inventointityö raportoitiin usealla eri tavalla; täällä Kalmarin maakuntamuseon verkkosivuilla, Kalmarin maakuntamuseon vuosikirjassa 2003 erityisten "saariraporttien" muodossa, tiedotustilaisuuksien ja luentojen kautta. Tärkeää on, että tulokset levitetään laajasti ja ovat kaikkien saatavilla. Saariraportit ovat yritys koota kaikki saatavilla oleva tieto kunkin saaren kulttuurihistoriallisesta kehityksestä tiiviiseen historiaan. Tätä täydennetään yksinkertaisella historiallisella kuvauksella saaren asutuksesta, lyhyellä kommentilla nykytilanteesta ja päättyy bibliografiaan niille, jotka haluavat lukea lisää. Saariraportit on kirjoittanut antikvaari Agneta Ericsson.
Björnö Ängeskärin kanssa (pdf)
Gårö ja Tokö Skeppsholmenin kanssa (pdf)
Björkö Björkholmenin kanssa (pdf)
Malmöarna (pohjoinen ja etelä) Skeppsholmenin kanssa (pdf)
Rågö Sorsön, Kalvön, Skärbäcksholmenin ja Stora Trollholmenin kanssa (pdf)
Lilla Räto Långön ja Stevassenin kanssa (pdf)